Someday

Hän oli palaamassa töistä. Ulkona oli pimeää. Kerran hän oli rakastanut pimeyttä ja yötä, mutta kun hän tapasi hänet, kaikki muuttui. Hän muuttui. Oli vain muutama askel, ja hän oli melkein autonsa luona. Joka kerta kun hän nousi autoonsa, hän muisti matkan järvelle hänen kanssaan. Se oli hyvä päivä, ehkä hänen elämänsä paras päivä. Hän laittoi avaimen virtalukkoon, painoi kaasupoljinta ja ajoi lopulta kotiin. Toinen päivä kului ilman häntä. Hän ajoi autoa eteenpäin. Tie oli melkein näkymätön, ja hän ei voinut hyvin. Hän halusi nukkua. Hänen silmänsä sulkeutuivat tahattomasti. Hän ajatteli, että olisi ollut parempi kutsua taksi. Yhtäkkiä kohu! Sitten kuuluu rikkoutuvan lasin ääni. Hän jäi loukkuun, ei pystynyt liikkumaan. Hän tunsi elämän karkaavan hänestä. Silti jostain syystä tuntui, että tämä ei ollut loppu.